Tekijät

“Yhdenvertaisuus lukemisessa ja kirjojen saavutettavuus kaikenikäisille  ovat yhteiskuntamme tärkeitä arvoja. Kirjastolaitos tukee näitä tavoitteita. Kirjailijoiden tekijänoikeuskorvauksen, lainauskorvauksen, tasoa ei kuitenkaan ole nostettu vuoden 2016 jälkeen. Nykyinen taso ei yllä muiden Pohjoismaiden tasolle, vaikka Suomessa tehdään eniten kirjastolainoja koko Pohjoismaista! Kirjailijan työ on kirjaston kivijalka. Reilu tekijänoikeuskorvaus takaa kestävän yhdenvertaisuuden ja ottaa kaikki mukaan lukijuuteen.”

”Sivistys, itsenäinen ajattelu ja medialukutaito vaativat tuekseen laadukasta omakielistä kirjallisuutta. Kirjallisuutta taas ei synny ilman pitkäjänteistä työtä. Sen tekijöiden työmahdollisuuksien ja oikeuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeä demokratiatehtävä!”

”Eihän kääntäjän ja kirjailijan tekijänoikeus pääty siihen, että teos julkaistaan uudessa formaatissa, esimerkiksi e-kirjana! Siksi myös lainauskorvausasiat tulisi saada mahdollisimman pian teknologianeutraaleiksi ja korvaukset pohjoismaiselle tasolle. Tekijänoikeuskorvaukset ovat kääntäjien ja kirjailijoiden toimeentulon selkäranka.”

”Hankin itse kirjoja vapaa-ajan lukemiseksi ja omien teosteni lähdeaineistoksi monesta eri paikasta aina kaupunginkirjastoista yliopistokirjastoihin, ja monessa eri formaatissa perinteisistä kirjoista e-kirjoihin. Tuntuu itsestään selvältä, että kaikista näistä kirjojen tekijöille kuuluisi sama korvaus, sillä kirjailijan työ ei muutu sen mukaan, kenelle ja missä muodossa kirja lainataan.”

”Kulttuuria ja sivistystä ei ole ilman kirjoja, eikä kirjoja ole ilman kirjailijoita. Kirjoittaminen on ihan oikeaa työtä, ja työstä pitää saada asianmukainen korvaus. Kirjailijan tulot perustuvat siihen, kuinka paljon kirjoja myydään – ja luetaan sekä kuunnellaan. Jokainen luku- tai kuuntelukerta ei tarkoita myytyä kirjaa. Siksi lainauskorvaus on tärkeä asia niin kirjailijoille kuin kirjallisuudellekin.”

”Kirjastolaitos on yksi suomalaisen sivistyksen ja tasa-arvon kulmakivistä. Siellä ei olisi sisältöä ilman kirjojen tekijöitä. Lainauskorvaus takaa kirjailijan toimeentuloa, mutta se ei ole vielä kaikenkattava. Toivon, että saamme pian korvauksen nostettua yhteispohjoismaiselle tasolle. Siten turvataan elävä ja monimuotoinen suomalainen kirjallisuus.”

”Tietokirjailijat tekevät työtään rakkaudesta lajiin, sillä rahasta sitä ei kannata tehdä. Tietokirjailijat saavat kirjallisuuden valtiontuesta vain kymmenyksen, ja verkkokirjahyllyjen jääminen e-lainauskorvauksen ulkopuolelle osuu erityisesti tietokirjailijoihin. Laadukas kotimainen kirjallisuus on kulttuurimme ja yhteiskuntamme peruskivi, josta täytyy pitää huolta tasapuolisesti.”

”Kirjoilla on sielu. Kirjasto on monen hengentuotteen ainoa koti. Minusta tuskin olisi tullut kirjailijaa ilman suomalaista kirjastolaitosta. Lainauskorvauksista voin päätellä, että vanhaakin tuotantoani lainataan ja luetaan. Se ei ole kirjailijalle aina itsestään selvää. Lainauskorvaus on myös rahallinen palkkio tehdystä työstä. Lainauskorvauksen määräraha tulisi nostaa vähintään pohjoismaiselle tasolle.”

”Nyutkomna böcker lever endast en kort tid på bokhandlarnas diskar, på biblioteken lever de för evigt. Låneersättningen är en väsentlig inkomstkälla för många författare och översättare. När nu användningen av e- och ljudböcker ökar kraftigt på biblioteken, borde det vara en självklarhet att också de digitala utgåvorna ingår i låneersättningen. Att dessa lånas ut gratis kränker författarnas upphovsrätt.”

”Suomalainen, ruotsalainen ja tanskalainen menivät kirjastoon. Suomalainen jäi viimeiseksi. Nostetaan lainauskorvaus pohjoismaiselle tasolle!”

”Lainauskorvaus on kirjailijalle tekijänoikeusmaksun lisäksi myös lämmin viesti lukijoilta. Kirjoja lainataan, luetaan ja niistä pidetään. Kirjastolaitos yhdessä lainauskorvauksen kanssa mahdollistaa, että kirjat ovat kaikkien saatavilla ja kirjailijat voivat niitä jatkossakin kirjoittaa.”

”Lainauskorvauksilla on valtavan suuri merkitys kirjailijan työlle. Uutuuskirjat ovat myynnissä vain hetken, kirjastoissa teoksilla on pidempi elämä. Nyt kun kirjojen kuluttamisen tapa muuttuu hämmästyttävän nopeasti, olisi ensisijaisen tärkeää saada laajennettua lainauskorvaus yhdenvertaisesti myös digitaalisiin aineistoihin.”