Lainauskorvauksen eräpäivä on nyt
Suomalaiset ovat ahkeria kirjaston käyttäjiä
Kirjastot ovat suomalaisille rakkaita, ja pienestä väkiluvustamme huolimatta kirjastoja käytetään meillä pohjoismaista eniten. Suomessa tehdään kirjastolainoja vuosittain yli 85 miljoonaa. Koronarajoituksista johtuen vuosina 2020 ja 2021 lainamäärissä oli pientä laskusuhdannetta, jolloin lainamäärät ovat olleet 70 miljoonassa. Koronarajoituksista huolimatta puhutaan kuitenkin huomattavista lainamääristä, kun sitä verrataan kirjamyyntiin, joka on noin 20 miljoonaa kirjaa vuodessa.
Kirjastolaitoksella on myös valtava merkitys sivistykselle ja lukutaidolle.
Lainauskorvauksen tulee seurata kirjallisuuden uusia käyttötapoja
Suomalaiset ovat löytäneet myös uusia tapoja kuluttaa kirjallisuutta. Vuosien 2015–2020 aikana e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaus yleisissä kirjastoissa kasvoi merkittävästi, lähes 500 prosenttia. Vuonna 2021 yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä lähes 1,6 miljoonaa e-lainaa.
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Kun teosten maksuton kirjastolainaaminen sallitaan, tulee siitä suorittaa asianmukainen käyttöön perustuva tekijänoikeuskorvaus. Suomessa lainauskorvausta maksetaan tällä hetkellä ainoastaan fyysisistä lainoista.
Lainauskorvaus on myös osa kirjallisuuden tekijän tuloja, joka lisää tekijöiden mahdollisuuksia elättää itsensä työllään. Uusien kirjallisuuden muotojen ja käyttötapojen yleistyessä myös lainauskorvaus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.
Suomessa lainauskorvauksen suuruus on jäänyt pohjoismaisesta tasosta jälkeen
Vaikka pohjoismaista Suomessa käytetään kirjastoja eniten, olemme jäämässä lainauskorvausten osalta pohjoismaisessa vertailussa jälkeen.
Suomessa lainauskorvausta on maksettu vasta vuodesta 2007 alkaen, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lainauskorvausta on maksettu jo 1950-luvulta alkaen. Vuonna 2017 Suomessa korvaus ulotettiin myös korkeakoulukirjastojen lainoihin, ja tuolloin tehtiin viimeisin pohjoismainen tasokorotus, josta on sittemmin taas jääty. Nämä viivästykset ovat tarkoittaneet kirjallisuuden tekijöille yhteensä satojen miljoonien eurojen menetyksiä.
Lainauskorvauksen suomalaisen karun historian huomioiden lainauskorvauksen ulottaminen e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin olisi omiaan kuromaan umpeen suomalaisten kirjailijoiden ja kääntäjien takamatkaa suhteessa pohjoismaisten kollegojen saamiin lainauskorvauksiin. Suomi voi tällä kertaa olla edelläkävijöiden joukossa muuttamassa lainauskorvausta teknologianeutraaliksi.
E-aineistojen lainauskorvaukselle vahva tuki eduskunnasta, lakimuutos puuttuu vielä
Joulukuussa 2021 eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Teknologianeutraali lainauskorvaus sekä lainauskorvauksen tuominen pohjoismaiselle tasolle saavat eduskunnassa poikkeuksellisen laajaa kannatusta yli puoluerajojen. E-aineistojen lainauskorvaus saa kannatusta laajasti kirja-alalla. Eduskunnassa myös malli toteutukselle on esitetty lähes 40 kansanedustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa LA 9/2021 vp.
Huhtikuussa 2022 kehysriihessä myönnettiin miljoona euroa e-aineistojen lainauskorvausta varten. Korvauksen maksaminen edellyttää vielä muutosta tekijänoikeuslakiin.
Tekijät ansaitsevat tulonsa
Suomalainen kirjallisuus elää ja voi hyvin, kun tekijöillä on mahdollisuus toimeentuloon. Sanasto edustaa 15 000:ta kirjallisuuden tekijää.