Kirjallisuus elää ja voi hyvin, kun tekijöillä on mahdollisuus luovaan työhön.

Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa, ja sen tulee kattaa teosten kaikki lainaustavat. Digitalisaation edetessä ja kirjallisten teosten e-lainaamisen yleistyessä on perusteltua laajentaa lainauskorvausjärjestelmä kattamaan kaikki julkaisuformaatit tasapuolisesti. #kirjastakorvaus

”Kirjastolaitos on yksi suomalaisen sivistyksen ja tasa-arvon kulmakivistä. Siellä ei olisi sisältöä ilman kirjojen tekijöitä. Lainauskorvaus takaa kirjailijan toimeentuloa, mutta se ei ole vielä kaikenkattava. Toivon, että saamme pian myös korkeakoulukirjastojen ääni- ja e-kirjat mukaan lainauskorvaukseen ja korvauksen nostettua yhteispohjoismaiselle tasolle. Siten turvataan elävä ja monimuotoinen suomalainen kirjallisuus.” Leena Lehtolainen, kirjailija & kirjallisuuskummi

Ajankohtaista

Suomi jäi jälkeen pohjoismaisesta tasosta

Vaikka kirjastoja käytetään Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, lainaamisen suosio ei näy lainauskorvausmäärärahan tasossa. Ruotsissa määrärahaa on korotettu viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana 24 prosenttia ja Tanskassakin 5,5 prosenttia. Suomessa määräraha on pysynyt samana vuodesta 2017 asti.

Lue lisää

Korkeakoulukirjastojen e-kirjat tulee saada lainauskorvauksen piiriin

Vuonna 2022 toteutuneista yleisten kirjastojen e-lainoista maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä lainauskorvausta vuonna 2023. Myös tekijänoikeuslain muutos on vireillä. Lainauskorvaus on kuitenkin aidosti teknologianeutraali vasta kun teoksen lainaamisesta maksetaan korvaus lainaustavasta tai -paikasta riippumatta. Myös korkeakoulukirjastojen e-kirjat tulee saattaa lainauskorvauksen piiriin.

Lue lisää