Mikä on lainauskorvaus?
Lainauskorvaus on luovan alan tekijöille maksettava korvaus siitä, että heidän teoksensa ovat kirjastoissa ilmaiseksi käytettävissä ja luettavissa.
Kirjallisuuden tekijällä (kirjailijalla, kääntäjällä ja kuvittajalla) on tekijänoikeuslain nojalla oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista tai korkeakoulukirjastoista. Lainauskorvaus rahoitetaan valtion budjetista: määräraha on tällä hetkellä 15,6 miljoonaa euroa vuodessa (14,2 miljoonaa euroa ilman alv), ja korvausta maksetaan vuosittain yli 12 000 tekijälle.
Lainauskorvausta on Suomessa maksettu vuodesta 2007 lähtien (muissa Pohjoismaissa jo 1950-luvulta saakka). Lainauskorvausmäärä korotettiin 2017 nykyiselle tasolleen vuosia jatkuneen vaikuttamistyön jälkeen. Samaan aikaan myös korkeakoulukirjastot saatiin lainauskorvauksen piiriin.
Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa, ja sen tulee kattaa teosten kaikki lainaustavat.
Miksi myös e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä tulee maksaa lainauskorvausta?
Lainauskorvaus on monille kirjailijoille ja etenkin oikeutensa kertakorvausta vastaan luovuttaneille kirjallisuuden kääntäjille olennainen osa toimeentuloa. Digitalisaation edetessä ja kirjallisten teosten e-lainaamisen yleistyessä on perusteltua laajentaa lainauskorvausjärjestelmä kattamaan kaikki julkaisuformaatit tasapuolisesti.
E-kirjojen lainaaminen on lisääntynyt yleisissä kirjastoissa vuodesta 2015 lähtien, ja vuonna 2022 tehtiin jo lähes 1,6 miljoonaa e-lainaa. E-lainausmäärien kehitys riippuu pitkälti siitä, missä määrin kustantajat lisensioivat e-kirjoja ja e-äänikirjoja kirjastokäyttöön. Lainauskorvauksen ulottaminen e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin on tekijöiden kannalta myönteinen ja oikeudenmukainen muutos, ja toivomme, että se vaikuttaa välillisesti myös kustantajien kirjastolisensiointipolitiikkaan.
Onko muutos juridisesti mahdollinen?
Kyllä. Tekijänoikeuslain muutos on jo tekeillä.
E-kirjojen ja e-äänikirjojen saattaminen kirjaston asiakkaiden käyttöön verkon välityksellä on tekijänoikeudellisessa mielessä teosten välittämistä, ei levittämistä. Siksi e-kirjojen ja e-äänikirjojen antamisen lainaajien käyttöön tulee tapahtua oikeudenhaltijoiden myöntämien lisenssien nojalla. E-lainauskorvauksen vakiinnuttavaa lakimuutosta työstetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä ja muutoksen toivotaan tulevan voimaan viimeistään vuonna 2024. Sanasto käy asiasta vuoropuhelua sekä päättäjien että opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Teknologianeutraali lainauskorvaus on saanut eduskunnassa laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Syyskauden 2021 päätteeksi eduskunta hyväksyi yksimielisesti lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Miksi lainauskorvausmäärärahan korotus on tarpeen?
Suomessa lainauskorvausmäärärahaa ei ole korotettu vuoden 2017 jälkeen. Muissa pohjoismaissa tasokorotuksia on tehty säännöllisesti ja esimerkiksi Ruotsissa määrärahaa on vuoden 2016 jälkeen korotettu 24 prosentilla.
Miksi e-lainauskorvaus tulee ulottaa myös korkeakoulukirjastoihin?
Yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainataan osin samoja teoksia, esimerkiksi kurssikirjoja, tutkimusoppaita ja yleisiä tietokirjoja. Juuri nämä kuuluvat vuodesta toiseen korkeakoulukirjastojen lainatuimpiin teoksiin. Useat korkeakoulukirjastot ovat jo linjanneet hankkivansa vastaisuudessa kaiken aineiston, myös runsaasti lainatun kurssikirjallisuuden, ensisijaisesti e-muodossa.
Korkeakoulukirjastoissa maksetaan toistaiseksi korvausta vain fyysisten teosten lainoista, vaikka tekijä on yleisissä kirjastoissa jo oikeutettu saamaan korvauksen myös samojen teosten e-lainaamisesta. Sanaston näkemyksen mukaan lainauskorvaus on teknologianeutraali vasta kun aineistoja kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko ne lainattu yleisestä kirjastosta vai korkeakoulukirjastosta.
Mihin kirjallisuuskummeja tarvitaan?
Sanasto lanseerasi lokakuussa 2021 yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kansanedustajille suunnatun kirjallisuuskummiohjelman. Sen tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista sekä toimia linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kirjallisuuskummit ovat syksystä 2021 lähtien ahkerasti vieneet päättäjille viestiä siitä, että e-kirjat ja e-äänikirjat tulee saada lainauskorvauksen piiriin. Toiminta on tuottanut tulosta: joulukuussa 2021 eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen lainauskorvauksen puolesta, ja huhtikuun 2022 kehysriihessä e-aineistojen lainauskorvausta varten esitettiin miljoonan euron määrärahaa vuosien 2023–2027 budjettiin. Vuonna 2023 e-lainoista maksetaan lainauskorvausta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. E-lainauskorvauksen vakiinnuttavaa lakimuutosta työstetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja muutoksen toivotaan tulevan voimaan viimeistään vuonna 2024.
Kirjallisuuskummit ovat suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä. Hallituskaudella 2023–2027 kummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.
Mitä voin tehdä?
Voit nauttia hyvästä kirjallisuudesta valitsemallasi tavalla! Jos kuitenkin haluat osallistua vaikuttamistyöhömme, tarjoamme valmiita kuvia, joita voi jakaa esimerkiksi sosiaalisen median eri kanavissa. Herätetään yhdessä keskustelua teknologianeutraalin lainauskorvauksen puolesta. Kuvat saat käyttöösi täältä, ole hyvä! Muista myös seurata Sanastoa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.