Mikä on lainauskorvaus?
Lainauskorvaus on luovan alan tekijöille maksettava korvaus siitä, että heidän teoksensa ovat kirjastoissa ilmaiseksi käytettävissä ja luettavissa.
Kirjallisuuden tekijällä (kirjailijalla ja kääntäjällä) on tekijänoikeuslain nojalla oikeus korvaukseen, kun hänen teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista tai korkeakoulukirjastoista. Lainauskorvaus rahoitetaan valtion budjetista ja sen taso on arvonlisäveron kera 16,6 miljoonaa euroa vuodessa. Fyysisiä lainoja koskeva määräraha on tästä 15,6 miljoonaa euroa (sis. alv 10 %) ja e-lainauskorvausta varten on varattu miljoona euroa (sis. alv 10 %).
Lainauskorvausta on Suomessa maksettu vuodesta 2007 lähtien (muissa Pohjoismaissa jo 1950-luvulta saakka). Lainauskorvausmäärä korotettiin 2016 nykyiselle tasolleen vuosia jatkuneen vaikuttamistyön jälkeen. Samaan aikaan myös korkeakoulukirjastot saatiin lainauskorvauksen piiriin.
Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa, ja sen tulee kattaa teosten kaikki lainaustavat.
Joulukuussa 2023 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tekijänoikeuslain muuttamisesta, jonka myötä yleisten kirjastojen ja osin myös korkeakoulukirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat tulivat e-lainauskorvauksen piiriin. Korvausten ulkopuolelle jäivät vielä nk. verkkokirjahyllypalvelut. Sanasto jatkaa vaikuttamistyötä, jotta myös verkkokirjahyllyissä olevien e-kirjojen ja e-äänikirjojen käyttö saataisiin mukaan e-lainauskorvauksen piiriin.
Miksi lainauskorvausta ei makseta verkkokirjahyllyistä?
E-lainauskorvausta maksettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillispäätöksellä ensimmäisen kerran joulukuussa 2023. Korvausta maksettiin vuonna 2022 yleisissä kirjastoissa tehdyistä e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainoista.
Vuodesta 2024 alkaen e-lainauskorvausta maksetaan myös korkeakoulukirjastojen e-lainoista. Verkkokirjahyllypalvelut on kuitenkin rajattu pois korvausoikeuden piiristä. Sanasto ei pidä kestävänä eikä oikeudenmukaisena ratkaisuna sitä, että tekijöiden oikeus lainauskorvaukseen määräytyy sen mukaan, mistä sähköisestä järjestelmästä teos on saatavilla.
Verkkokirjahyllyt ovat sähköisiä palveluita, joissa kirjaston käyttäjät voivat valitsemassaan paikassa ja valitsemanaan aikana lukea verkkokirjahyllyyn sisältyviä teoksia. Verkkokirjahyllyissä olevien e-kirjojen ja e-äänikirjojen saatavuus perustuu kirjaston hankkimiin lisensseihin, aivan kuten muidenkin kirjastossa saatavilla olevien teosten. Lainsäädäntö on eriarvoistava, sillä verkkokirjahyllyistä on myös saatavilla täysin samoja teoksia kuin kirjaston fyysisissä kirjahyllyissä tai kirjastojen muissa sähköisissä palveluissa.
Sanasto ei pidä kestävänä ratkaisuna sitä, että tekijöiden oikeus lainauskorvaukseen määräytyy sen mukaan, mistä sähköisestä järjestelmästä teos on saatavilla. Sanastolla on valmius maksaa korvaukset tekijöille myös verkkokirjahyllyjen käyttökerroista.
Miksi lainauskorvausmäärärahan korotus on tarpeen?
Suomessa lainauskorvausmäärärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen. Muissa pohjoismaissa tasokorotuksia on tehty säännöllisesti ja esimerkiksi Ruotsissa määrärahaa on vuoden 2016 jälkeen korotettu 26,5 prosentilla ja Tanskassa 7,5 prosentilla.
Mihin kirjallisuuskummeja tarvitaan?
Sanasto lanseerasi lokakuussa 2021 yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kansanedustajille suunnatun kirjallisuuskummiohjelman. Sen tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista sekä toimia linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kirjallisuuskummit ovat syksystä 2021 lähtien ahkerasti vieneet päättäjille viestiä muun muassa siitä, että e-kirjat ja e-äänikirjat tulee saada lainauskorvauksen piiriin. Toiminta on tuottanut tulosta: joulukuussa 2021 eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen lainauskorvauksen puolesta, ja huhtikuun 2022 kehysriihessä e-aineistojen lainauskorvausta varten esitettiin miljoonan euron määrärahaa vuosien 2023–2027 budjettiin. Vuonna 2023 e-lainoista maksettiin lainauskorvausta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. E-lainauskorvauksen vakiinnuttava lakimuutos tuli voimaan 1.1.2024.
Kirjallisuuskummit ovat suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä. Hallituskaudella 2023–2027 kummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.