Mikä on lainauskorvaus?
Kirjallisuuden tekijälle tai kääntäjälle maksetaan teoksen kirjastolainaamisesta lainauskorvausta. Perinteisten, fyysisinä kappaleina lainattavien kirjojen osalta tekijänoikeuslaissa todetaan, että tekijällä ei ole oikeutta kieltää teostensa kirjastolainaamista. Tekijällä on kuitenkin oikeus korvaukseen, kun lainaaminen tapahtuu yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa.
Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Aikaisemman vaikuttamistyön tuloksina Sanasto on muun muassa onnistunut nostamaan lainauskorvausmäärärahaa sekä saattamaan korkeakoulukirjastot mukaan lainauskorvauksen piiriin.
Suomi alkoi maksaa lainauskorvauksia myöhään verrattuna muihin EU-maihin, ja lainauskorvausten korottaminen pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017 tapahtui vasta vuosia kestäneen vaikuttamistyön jälkeen. Suomessa lainauskorvausta on maksettu vuodesta 2007 lähtien, kun muissa Pohjoismaissa korvausta on maksettu jo 1950-luvulta saakka.
Miksi e-kirjoille ja e-äänikirjoille tarvitaan lainauskorvaus?
E-kirjojen ja e-äänikirjojen osalta kirjastoilla ei ole samanlaista oikeutta lainata teoksia sopimatta siitä tekijöiden ja kustantajien kanssa, sillä edellä mainittu tekijänoikeuslain säännös ei koske sähköisiä julkaisuja.
Suomalaiset ovat myös löytäneet uusia tapoja käyttää kirjallisuutta. Vuosien 2015–2020 aikana e-kirjojen lainaaminen yleisissä kirjastoissa lisääntyi lähes 500 prosenttia. Lainauskorvaus on kirjailijoille ja kääntäjille merkittävä osa omaa toimeentuloa ja sen tulee huomioida kaikki teosten lainaustavat.
E-aineistojen lainauskorvauksen ulottaminen e-aineistoihin olisi myös omiaan kuromaan umpeen suomalaisten kirjailijoiden ja kääntäjien takamatkaa suhteessa pohjoismaisten kollegojen saamiin lainauskorvauksiin.
Onko muutos laillisesti mahdollista?
Kyllä on. Sanasto on tavannut aiheeseen liittyen päättäjiä ja keskustellut myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa lakimuutoksesta. Korvaus olisi mahdollista toteuttaa suhteellisen pienillä muutoksilla tekijänoikeuslakiin, ja tähän löytyy hyvä esimerkki muun muassa Iso-Britanniasta.
Tärkeänä reunaehtona on toteuttaa lakimuutos niin, ettei se vaikuta e-kirjojen kaupalliseen markkinaan. Tästä on ollut päättäjien kanssa hyvä yhteisymmärrys. E-kirjojen lainauskorvaus on saanut laajaa kannatusta kirja-alalla.
Teknologianeutraali lainauskorvaus saa laajaa kannatusta myös eduskunnassa yli puoluerajojen. Syyskauden 2021 päätteeksi eduskunta hyväksyi yksimielisesti lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Teknologianeutraali lainauskorvaus sekä lainauskorvauksen tuominen pohjoismaiselle tasolle saavat eduskunnassa poikkeuksellisen laajaa kannatusta yli puoluerajojen. E-aineistojen lainauskorvaus saa kannatusta laajasti kirja-alalla.
Eduskunnassa on myös malli toteutukselle on esitetty aikaisemmin lähes 40 kansanedustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa LA 9/2021 vp.
Miksi lainauksiin tarvitaan määrärahan korotus?
Suomessa määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2017 jälkeen. Muissa pohjoismaissa tasokorotuksia on tehty kuitenkin säännöllisesti ja esimerkiksi vuoden 2016 jälkeen Ruotsissa määrärahaa on korotettu yli 20 prosentilla.
Keitä ovat kirjallisuuskummit?
Sanasto lanseerasi lokakuussa 2021 yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kirjallisuuskummitoiminnan eduskunnalle. Toiminnan tarkoituksena on tuoda yhteen kirjailijoita, kääntäjiä ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista kirja-alan ajankohtaisista aiheista sekä toimimaan linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä.
Kirjallisuuskummitoiminnan säännöllisten kohtaamisten avulla voidaan entisestään lisätä päättäjien tietoisuutta kirjallisuuden tekijöiden ammatista ja kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kirjallisuuskummit ovat vieneet ahkerasti suoraan päättäjille viestiä siitä, että e-kirjat ja e-äänikirjat tulisi saada lainauskorvauksen piiriin. Toiminta on jo tuottanut tulosta. Joulukuussa 2021 eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen lainauskorvauksen puolesta ja huhtikuun 2022 kehysriihessä e-aineistojen lainauskorvausta varten myönnettiin miljoona euroa. Tarvittava lakimuutos kuitenkin puuttuu vielä.
Kirjallisuuskummeina toimivat tällä hetkellä Marko Hautala, Paula Havaste, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Laura Jänisniemi, Jari Järvelä, Maaret Kallio, Heikki Karjalainen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Sofi Oksanen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Anja Snellman, Philip Teir ja Katariina Vuori.
Kirjallisuuskummitoimintaa mukaan tervetulleita ovat kaikki toiminnasta kiinnostuneet ministerit ja kansanedustajat.
Mitä voin tehdä?
Voit nauttia hyvästä kirjallisuudesta valitsemallasi tavalla! Jos kuitenkin haluat osallistua vaikuttamistyöhömme, tarjoamme valmiita kuvia, joita voi jakaa esimerkiksi sosiaalisen median eri kanavissa. Herätetään yhdessä keskustelua teknologianeutraalin lainauskorvauksen puolesta. Kuvat saat käyttöösi täältä, ole hyvä! Muista myös seurata Sanastoa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä.