”Kirjallisuuden kääntäminen on asiantuntijatyötä, joka vaatii laajaa kulttuurintuntemusta eri kielialueilta. Nykyaikana kääntäjien työ saavuttaa lukijat usein digitaalisessa muodossa. Kirjan uusista muodoista tulisi maksaa tekijöille lainauskorvauksia samalla lailla kuin paperille painetuista kirjoista. Ajatusten saattaminen teoksen muotoon vaatii saman työn, olipa lopputulos paperinen tai digitaalinen. On lukijoiden etu, että kirjallisuuden ammattilaiset tulevat toimeen työllään ja voivat edelleen tuottaa laadukasta ja kiinnostavaa luettavaa.”

Sirpa Alkunen, suomentaja

Anja Snellman on palkittu suomalainen kirjailija. Sanaston vaikuttamistyössä hän on mukana kirjallisuuskummina.

Anja Snellman, kirjailija

”Äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuosien 2015–2020 aikana e-aineistojen lainaus yleisissä kirjastoissa kasvoi lähes 500 prosenttia. On viimeinen hetki tuoda ääni- ja sähkökirjat lainauskorvauksen piiriin. Digitaalisten aineistojen ilmainen jakelu loukkaa kirjailijoiden tekijänoikeuksia.”

Laura Lindstedt, kirjailija

”Kirjastojen digitaalisten aineistojen lainaus kasvaa jatkuvasti. Jos e-kirjoista ei tulevaisuudessakaan maksettaisi lainauskorvausta, lainauskorvaus kohdentuisi epäoikeudenmukaisesti, mikä taas tietäisi entistä suurempia vaikeuksia suomalaisille kirjallisuuden tekijöille. Ja kun valtakunnallinen e-kirjasto toteutuu, e-kirjojen lainauskorvauksesta on sovittava viimeistään siinä yhteydessä.”

Heikki Karjalainen, suomentaja

Sofi Oksanen on palkittu suomalainen kirjailija. Sanaston vaikuttamistyössä hän on mukana kirjallisuuskummina.

Sofi Oksanen, kirjailija

”Kirjailijat ja kääntäjät ovat tehneet etätöitä maailman sivu, kauan ennen kuin koko käsitettä oli olemassakaan. Etätyön konkareina me tekijät olemme saaneet edelläkävijän roolin myös digitaidoissa. Käytännön työ vaatii jatkuvasti omaksumaan uutta tekniikkaa, ja kirjan uudet formaatit ovat tulleet meille tutuksi. Monelle etätyö tarkoittaa myös mahdollisuutta liikkua paikasta toiseen, jolloin digitaalisen kirjan kätevyys korostuu. Kun uudet formaatit valtaavat yhä enemmän alaa, tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että lainauskorvauksia maksettaisiin vain paperikirjoista.”

Kristiina Drews, suomentaja

”Kirjailijan suuri toive on, että tekstit lähtevät elämään ihmisten mielissä, luvuissa ja kuunteluissa. On kaikkien onni, että kirjallisuutta arvostetaan Suomessa, ja lukijoita riittää eri muodoissa. Lainauskorvaukset ovat kirjailijoille merkittävä tulonlähde ja siten myös yksi edellytys työn jatkamiselle. Arvostus ei ole vain kauniita sanoja, vaan se on myös tekoja tekijänoikeuksien puolesta.”

Maaret Kallio, tietokirjailija

”Kirjastojen mahdollistama ilmainen kirjallisuuden kulutus on jokaisen suomalaisen perusoikeus ja suuri tasa-arvoistava tekijä. Oli teos sitten paperilla, e-kirja tai ääniteos, kirjailijan tulee saada ajantasainen korvaus työnsä luovuttamisesta tähän tärkeään yhteiskunnalliseen tarkoitukseen.”

 

Johanna Sinisalo, kirjailija

”Kirjastossa kirjallisuus kuuluu kaikille. Korvaus kirjan lainaamisesta kuuluu kirjan tekijöille.”

 

 

 

Vilja-Tuulia Huotarinen, kirjailija

”Tekijänoikeudet merkitsevät minulle sitä, että työni ainutlaatuisuutta vaalitaan. Jos ei olisi tekijänoikeuksia, en tekisi tätä työtä. Tämä on minun elantoni ja elämäntyöni. Jos sitä ei tunnustettaisi, tekisin jotain muuta kivaa. Mutta se olisi sääli, koska tämä on parasta mitä tiedän.”

Anna Kortelainen, tietokirjailija

”Lainauskorvaus pitää saada koskemaan myös ääni- ja e-kirjoja. Kirjojen ilmainen lainattavuus kaikissa formaateissa on kansalaisoikeus – ja on tekijän oikeus saada siitä korvaus.”

Salla Simukka, kirjailija

”Kirjoilla on nykyään kiinteän, paperisen version lisäksi useita muitakin olomuotoja. E-kirjat ja äänikirjat muun muassa parantavat teoksen saavutettavuutta. On luonnotonta, että tekijä saa lainauskorvauksen vain, jos kirjaa käytetään sen kiinteässä, painetussa, olomuodossa.”

Katariina Vuori, tietokirjailija