Tässä artikkelissa kertaamme vaikuttamistyön tapahtumia tähän asti ja avaamme sitä, miltä teknologianeutraalin lainauskorvauksen tilanne tällä hetkellä näyttää.
Sanasto on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä, että myös e-kirjat ja e-äänikirjat saataisiin lainauskorvauksen piiriin. Tällä hetkellä Suomessa maksetaan lainauskorvausta ainoastaan fyysisistä lainoista.
Syksyllä 2021 vaikuttamistyön tueksi Sanasto käynnisti yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kirjallisuuskummitoiminnan, jossa kirjallisuuden tekijät ja päättäjät kohtaavat. Kirjallisuuskummeina toimii 18 kirjallisuuden tekijää. Kirjallisuuskummien keskeinen viesti päättäjille on ollut tarve saada teknologianeutraali lainauskorvaus, mutta kirjallisuuden tekijöiden ja päättäjien välisissä kohtaamisissa on keskusteltu myös muista kirja-alan ajankohtaisista aiheista.
Teknologianeutraalille lainauskorvaukselle on vahva kannatus eduskunnassa, selvityshenkilön työ valmistuu syyskuussa
Sanaston vaikuttamistyön ja kirjallisuuskummitoiminnan tuloksena joulukuussa 2021 eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Teknologianeutraali lainauskorvaus jäi alkuvuodesta 2022 tekijänoikeuslain muutosesityksen ulkopuolelle. Tästä pettyneinä kirjallisuuskummit kirjoittivat yhteisen vetoomuksen silloiselle kulttuuriministeri Antti Kurviselle. Vetoomus luovutettiin kirjallisuuskummien kirjailija Juha Itkosen, kirjailija Tiina Raevaaran, kirjailija JP Koskisen sekä suomentaja Laura Jänisniemen toimesta. Ministerille ja koko valtioneuvostolle osoitetussa vetoomuksessa viestinä oli tarve saada teknologianeutraali lainauskorvaus vielä tämän vaalikauden aikana. Kummien vetoomus on luettavissa kokonaisuudessaan Sanaston nettisivuilla.
Huhtikuussa 2022 kehysriihessä myönnettiin miljoona euroa e-aineistojen lainauskorvausta varten. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on kuitenkin vielä tarvittava muutos tekijänoikeuslakiin.
Kirjallisuuskummit ja joukko kansanedustajia kokoontuivat keväällä Pikkuparlamentissa eduskunnan kirjapiirin puheenjohtajan Outi Alanko-Kahiluodon kutsumana. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton, keskustan, kokoomuksen, RKP:n, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puolesta. Kansanedustajien yhteinen viesti oli selvä: Suomeen tulee saada teknologianeutraali lainauskorvaus.
Kuva Pikkuparlamentista 3.5. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Toukokuussa tuore tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen asetti selvityshenkilön e-aineistojen käytön ja korvaamisen selvittämiseksi. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon tehtävänä on selvittää, miten e-aineistojen kirjastokäytön korvaaminen olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista Suomessa järjestää. Selvityksen määräaika on 15.9.
Sanasto tapasi kesäkuun alussa ministeri Honkosen yhdessä kirjailija JP Koskisen ja kirjailija, runoilija Riina Katajavuoren kanssa. Katajavuori toimii myös ministerin kirjallisuuskummina. Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti tarpeesta saada teknologianeutraali lainauskorvaus kuntoon vielä nykyisen hallituskauden aikana.
Kuva ministeri Honkosen tapaamisesta 7.6. Taustalla oleva maalaus on Jukka Mäkelän teos Teemasta Toinen maisema. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
E-aineistojen lainauskorvaus puhututtaa myös kirjastoalalla
Kesäkuussa 2022 Sanasto osallistui Suomen Kirjastoseuran järjestämille Kirjastopäiville Hämeenlinnassa. Olimme tapahtumassa mukana näytteilleasettajana ja pidimme tietoiskun aiheesta Tekijänoikeudet kirjallisuuden mahdollistajana.
Teknologianeutraalin lainauskorvauksen tilanne herätti kysymyksiä myös kirjastoammattilaisten keskuudessa ja vastasimme aihetta koskeviin kysymyksiin sekä osana tietoiskuamme että messuosastollamme.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Harengon selvityksen määräaika on 15.9.2022. Sanasto seuraa tilannetta ja tiedotamme selvityksen sisällöstä sen valmistuttua.
Teknologianeutraalin lainauskorvauksen lisäksi Suomessa tulisi tehdä lainauskorvauksiin pohjoismainen tasokorotus. Suomessa lainauskorvauksen tasoa ei ole korotettu vuoden 2017 jälkeen.
Sanaston kirjallisuuskummitoiminta jatkuu edelleen.
Kuvassa kirjallisuuskummit vasemmalta oikealle Riina Katajavuori, Virpi Hämeen-Anttila, Vilja-Tuulia Huotarinen, Katariina Vuori, Tiina Raevaara, Philip Teir, JP Koskinen, Paula Havaste, Juha Itkonen, Laura Jänisniemi ja Peter Sandström. Kirjallisuuskummeina toimivat myös kuvasta puuttuvat Heikki Karjalainen, Karo Hämäläinen, Jari Järvelä, Maaret Kallio, Marko Hautala, Sofi Oksanen ja Anja Snellman.
Sanaston kirjallisuuskummitoiminta on avointa kaikille ministereille, eduskunnan puhemiehille ja kansanedustajille. Toiminta on ryhmämuotoista, ja yksi kirjallisuuden tekijä toimii useamman päättäjän kummina.