Kirjallisuus elää ja voi hyvin, kun tekijöillä on mahdollisuus luovaan työhön.

Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa, ja sen tulee kattaa teosten kaikki lainaustavat. Digitalisaation edetessä ja kirjallisten teosten e-lainaamisen yleistyessä on perusteltua laajentaa lainauskorvausjärjestelmä kattamaan kaikki julkaisuformaatit tasapuolisesti. Samalla tulee huolehtia myös siitä, että lainauskorvausmääräraha on riittävällä tasolla. #kirjastakorvaus

”Nyutkomna böcker lever endast en kort tid på bokhandlarnas diskar, på biblioteken lever de för evigt. Låneersättningen är en väsentlig inkomstkälla för många författare och översättare. När nu användningen av e- och ljudböcker ökar kraftigt på biblioteken, borde det vara en självklarhet att också de digitala utgåvorna ingår i låneersättningen. Att dessa lånas ut gratis kränker författarnas upphovsrätt.” Sabine Forsblom, författare & litteraturfadder

Ajankohtaista

Suomi jäi jälkeen pohjoismaisesta tasosta

Vaikka kirjastoja käytetään Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, lainaamisen suosio ei näy lainauskorvausmäärärahan tasossa. Ruotsissa määrärahaa on korotettu viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana 24 prosenttia ja Tanskassakin 5,5 prosenttia. Suomessa määräraha on pysynyt samana vuodesta 2017 asti.

Lue lisää

Verkkokirjahyllyt tulee saada e-lainauskorvauksen piiriin

Sanaston tavoitteena on saada vielä kuluvan hallituskauden aikana myös verkkokirjahyllyjen teokset e-lainauskorvauksen piiriin. Tätä tavoitetta tukee eduskunnan lausuma, jossa edellytetään, että hallitus selvittää mahdollisuuden sisällyttää verkkokirjahyllyjen käyttäminen e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvauksen piiriin.

Lue lisää