Sanaston kirjallisuuskummit ja kansanedustajat kohtasivat hallitusohjelman julkistusviikolla Taidehallissa. Edellisen hallituskauden aikana kummitoiminnan keskeinen tavoite oli saada e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin.
Petteri Orpon neuvottelutulos hallitusohjelmasta julkaistiin perjantaina 16. kesäkuuta. Kulttuuripoliittisten linjausten osalta se on osin ristiriitainen: kulttuurin edistäminen ja luovan alan kasvupotentiaali on hallitusohjelmassa tunnistettu, lukemisen ja lukutaidon merkitystä korostetaan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia luvataan ratkaista. Toisaalta, arvonlisäveron korotus ja heikennykset työntekijöiden oikeuksiin vaikuttavat myös luovan alan tekijöihin. Pettymys on myös se, että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista leikataan.
E-lainoja koskeva lainauskorvaus mainitaan hallitusohjelmassa erikseen. Myös uusi hallitus sitoutuu toteuttamaan e-lainauskorvauksen.
– Kirjallisuuden tekijät arvostavat sitä, että uusi hallitus jatkaa edellisen hallituksen käynnistämää e-lainauskorvausta koskevaa lainsäädäntötyötä. Lainauskorvauksen tulee olla teknologianeutraali ja niin tekijöitä kuin teoksia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Jatkossa myös korkeakoulukirjastojen e-lainat tulee siis ottaa lainauskorvauksen piiriin, summaa Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Sanasto kommentoi 16. kesäkuuta julkistettua hallitusohjelmaa heti tuoreeltaan. Tekstin pääset lukemaan tästä linkistä.
Kirjallisuuskummit ja päättäjät kohtasivat: ”Taide ja kulttuuri ovat elinkeino muiden joukossa”
Kirjallisuuskummit, kulttuurikummit ja kuvataidekummit kutsuivat päättäjiä 13.6. Helsingin Taidehalliin keskustelemaan siitä, uskooko tulevaisuuden Suomi kulttuurin ja luovan alan voimaan. Tiede- ja kulttuuriministeriksi 19.6. nimetty kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kummitilaisuudessa odottavansa tulevilta neljältä vuodelta sitä, että taiteen ja kulttuurin ymmärretään olevan elinkeino muiden joukossa. Hallitusneuvotteluissa Multala toimi puheenjohtajana Osaava Suomi -pöydässä, jossa käsiteltiin muun muassa kulttuuripolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta kommentoi tilaisuudessa kulttuuripolitiikan kysymyksiä opposition näkökulmasta. Eloranta muistutti puheenvuorossaan, että Suomessa kulttuurin osuus valtion budjetista on tällä hetkellä EU-maiden viidenneksi heikoimman joukossa.
– Jos onnistuisimme nostamaan alan osuuden bruttokansantuotteesta EU:n keskitasolle, olisi luotu arvonlisä Suomen taloudelle jopa 2,5 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi myös tuhansia uusia työpaikkoja ja miljoonia lisää verotuottoja.
Eloranta muistutti luovan työn tekijöiden neuvotteluaseman turvaamisesta ja reilujen pelisääntöjen luomisesta, kun tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan tulevalla hallituskaudella.
Tilaisuudessa kuultiin myös luovan alan tekijöiden pitämät puheenvuorot, joissa pohdittiin tulevien vuosien näkymiä taiteilijan näkökulmasta käsin. Yhteisiä tavoitteita luovan alan tekijöille ovat muun muassa kulttuuribudjetin nostaminen yhteen prosenttiin, luovan alan tekijöiden sosiaaliturvan parantaminen sekä taiteen ja kulttuurin ymmärtäminen myös liiketoimintana, johon kannattaa investoida.
Kirjallisuuden tekijän näkökulmaa tilaisuudessa valotti kirjailija, runoilija Riina Katajavuori taiteen itseisarvon, sivistyksen merkityksen ja luovan työn tuottavuuden kautta. Katajavuori myös muistutti, että taiteen tiet ovat ennakoimattomat. Katajavuoren 29 vuotta sitten julkaisema runoteos sai tänä keväänä kantaesityksensä esitettynä laulusarjana.
– Nuo 25-vuotiaana kirjoittamani runot päätyivät osaksi sopraanolaulaja Olga Heikkilän tohtorintutkintokonserttia ja muuttuivat yhtäkkiä osaksi kunnianhimoista näyttämötaideteosta, johon myytiin pääsylippuja. Taiteesta ei tiedä, mihin kaikkeen se jonain päivänä pystyy.
Sanasto käynnistää uuden kirjallisuuskummikauden syksyllä
Kirjallisuuskummitoiminnan tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista sekä toimia linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Sanasto kutsuu kirjallisuuskummitoimintaan mukaan sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenet, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, keskeiset ministerit ja eduskunnan puhemiehet. Toiminta on avointa kaikille siitä kiinnostuneille kansanedustajille.
Edellisen hallituskauden aikana kirjallisuuskummeilla oli merkittävä rooli siinä, että lainauskorvaus laajennettiin koskemaan yleisten kirjastojen e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Aiemmin kirjailijat ja kääntäjät eivät ole saaneet näistä lainoista lainauskorvausta.
Hallituskaudella 2023–2027 Sanaston kirjallisuuskummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.
—
Kirjallisuuden, musiikin ja visuaalisen taiteen tekijöitä edustavat kummit kuuluvat vaikuttamisverkostoon, joka tuo yhteen päättäjiä ja luovan alan tekijöitä. Kirjallisuuskummit ovat kirjailijoita ja kääntäjiä, kulttuurikummeina toimii musiikintekijöitä ja säveltäjiä ja kuvataidekummeina kuvataiteilijoita. Toimintaa koordinoivat tekijänoikeusjärjestöt Sanasto ja Teosto sekä Kuvasto yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ja Kuvataiteen talo ry:n kanssa