Kirjallisuuskummit ja päättäjät avasivat yhdessä uuden kummikauden: ”Kaikkien pitää panostaa siihen, että on lukutaitoa.”

Pikkuparlamentissa oli 21. syyskuuta tunnelma katossa, kun päättäjät, kirjallisuuskummit ja kirja-alan järjestöjen edustajat kokoontuivat yhteen juhlistamaan kirjallisuuskummiohjelman toisen kauden käynnistymistä. Puheenvuoroissa nostettiin esiin kirjallisuuden tekijöiden ja päättäjien välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitys sekä työ lukutaidon ja tekijänoikeuksien puolesta.

Kirjallisuuskummikauden avajaistilaisuudessa puheen piti eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, jolla on ollut merkittävä rooli kummiohjelman käynnistämisessä. Edellisellä hallituskaudella sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Risikko esitti Sanastolle toiveen kirjallisuuskummeista. Ensimmäinen kummikausi käynnistyi syksyllä 2021, ja nyt kummeilla edessä on uusi kausi uuden eduskunnan kanssa.

Puheenvuoronsa aluksi Risikko kertoi olevansa ilahtunut siitä, kuinka innokkaasti kansanedustajat ovat lähteneet kummiohjelmaan mukaan, ja tämä näkyi myös tilaisuuden osallistujamäärässä.

– Harvoin kansanedustajia näkee tähän aikaan vuodesta näin suurena joukkona missään tilaisuudessa, Risikko naurahti.

Risikko nosti puheenvuorossaan esiin e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvaukset ja näiden korvausten vakiinnuttamisen merkityksen. Lainmuutosta kirjastojen e-lainausta koskevista korvauksista käsitellään eduskunnassa tämän syksyn aikana. Lisäksi alkaneella hallituskaudella on luvassa kulttuuripoliittisen selonteon sekä kulttuurialan kasvustrategian tekeminen, joihin Risikko toivoi myös kirja-alalta panostusta. Lopuksi Risikko painotti lukutaidon merkitystä.

– Lukutaito on hyvinvointikysymys, se on turvallisuuskysymys, se on talouskysymys. Ja siitä syystä, meidän pitää kaikkien panostaa siihen, että on lukutaitoa.

Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko ja hänen kirjallisuuskumminsa Leena Lehtolainen.

Viesti päättäjille: omaa kirjallisuuskummia kannattaa hyödyntää ahkerasti

Kirjallisuuskummien puolesta puheenvuoron piti kirjailija Karo Hämäläinen. Hämäläinen nosti puheessaan esiin kirja-alan kokeman valtavan muutoksen, joka on tapahtunut sähköisen kirjamarkkinan myötä. Kirjojen kuluttaminen e-kirjojen ja äänikirjojen muodossa erilaisissa suoratoistopalveluissa on kasvanut, mutta suosiosta huolimatta tekijöiden työstä saamat kokonaistulot ovat laskeneet. Kirjoihin kohdistuvan arvonlisäveron korotuksen myötä Hämäläinen ennakoi painettujen kirjojen myynnin vähenevän entisestään.

Edellisellä hallituskaudella kirjallisuuskummina aloittanut Hämäläinen lupasi, että kirjallisuuskummit tulevat pitämään omat edustajansa ajan tasalla kirja-alan keskeisistä kysymyksistä. Kansanedustajille Hämäläinen painotti, että omaa kummia kannattaa hyödyntää ahkerasti: – Tämä ei ole yksisuuntaista vuorovaikutusta.

Kirjailija, kirjallisuuskummi Karo Hämäläinen.

Myös kirjallisuus sai tilaisuudessa puhua puolestaan. Kirjailija ja kirjallisuuskummi Johanna Sinisalo aloitti lukuelämyksen kysymällä mitä yhteistä on kirjailijalla ja kansanedustajalla. Vastaus kuuluu: molemmat saavat julkista palautetta työstään. Sinisalo luki tilaisuuden päätteeksi kirjoittamansa Muumi-tarinan. Iltasadun muotoon kirjoitettu tarina analysoi ilkikurisesti taiteilijan ja kriitikon suhdetta ja toivotti tilaisuuteen osallistuneille samalla hyvää yötä.

Kummikauden avajaisissa kirjallisen hetken tarjosi kirjailija, kirjallisuuskummi Johanna Sinisalo.

Kirjallisuuskummiohjelma on avoin kaikille kansanedustajille

Alkaneella hallituskaudella kirjallisuuskummeina toimii 19 kirjallisuuden tekijää. Mukana on kauno- ja tietokirjailijoita, kirjallisuuden kääntäjiä ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.

Sanasto on nimennyt kirjallisuuskummit sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenille, eduskunnan puhemiehille, keskeisille ministereille ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Myös valtaosa edellisellä hallituskaudella mukana olleista kansanedustajista haluaa jatkaa kirjallisuuskummiohjelmassa, vaikka heidän roolinsa eduskunnassa on saattanut vaalien myötä vaihtua. Kummiohjelma on kaikille edustajille avointa: Sanasto nimeää kummin kaikille toiminnasta kiinnostuneille kansanedustajille.

Hallituskaudella 2023–2027 kummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.