Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on tehnyt aktiivisesti vaikuttamistyötä sen eteen, että myös e-kirjat ja e-äänikirjat saataisiin lainauskorvauksen piiriin. Lisäksi lainauskorvaukselle tulisi saada pohjoismainen tasokorotus. Kirjasta korvaus -kampanjan sivusto on avattu Sanaston vaikuttamistyön tueksi.
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Kun teosten maksuton kirjastolainaaminen sallitaan, tulee siitä suorittaa asianmukainen käyttöön perustuva tekijänoikeuskorvaus.
Suomessa lainauskorvausta maksetaan tällä hetkellä ainoastaan fyysisten teoskappaleiden lainoista, eli e-kirjat ja e-äänikirjat eivät ole lainauskorvauksen piirissä. Vuonna 2021 yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä lähes 1,6 miljoonaa e-lainaa.
Vaikuttamistyössä tähän mennessä tapahtunutta
Sanasto lanseerasi lokakuussa 2021 yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kirjallisuuskummitoiminnan eduskunnalle. Toiminnan tarkoituksena on tuoda yhteen kirjailijoita, kääntäjiä ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista kirja-alan aiheista sekä toimimaan linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä.
Ensimmäisen toimintasyksyn aikana kirjallisuuskummitapaamisissa kirjallisuuden tekijät ovat avanneet päättäjille sitä, mitä kirjailijan tai kääntäjän työ Suomessa on. Keskusteluissa ovat erityisesti nousseet esiin e-aineistojen lainauskorvausten puute, lainauskorvausten pohjoismaisesta tasosta jääminen sekä vireillä oleva tekijänoikeuslain muutosesitys. Keskustelua on käyty myös luovan työn tekijöiden sosiaaliturvasta.
Syyskauden päätteeksi eduskunta hyväksyi lausuman e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksen puolesta:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Kehysriihen kynnyksellä kirjallisuuskummit luovuttivat e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvausta käsittelevän vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle. Huhtikuun 2022 kehysriihessä e-aineistojen lainauskorvausta varten myönnettiin miljoona euroa. Tarvittava lakimuutos kuitenkin vielä puuttuu.
Mitä seuraavaksi?
Vaikka kehysriihessä myönnettiin e-aineistojen lainauskorvausta varten rahoitusta, korvauksen maksaminen edellyttää vielä muutosta tekijänoikeuslakiin. Teknologianeutraali lainauskorvaus saa vahvaa kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen, joten Sanasto odottaa, että tarvittava lakimuutos toteutuu vielä tämän hallituskauden aikana.
Vaikka pohjoismaista Suomessa käytetään kirjastoja eniten, olemme jäämässä lainauskorvausten osalta pohjoismaisessa vertailussa jälkeen.
Suomessa lainauskorvausta on maksettu vasta vuodesta 2007 alkaen, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lainauskorvausta on maksettu jo 1950-luvulta alkaen. Vuonna 2017 Suomessa korvaus ulotettiin myös korkeakoulukirjastojen lainoihin, ja tuolloin tehtiin myös pohjoismainen tasokorotus, josta on sittemmin taas jääty. Nämä viivästykset ovat tarkoittaneet kirjallisuuden tekijöille yhteensä satojen miljoonien eurojen menetyksiä.
Kirjallisuuden tekijät ja kirja-alan toimijat ovat mukana kampanjaa tukemassa
Kirjallisuuskummien lisäksi myös joukko muita kirjallisuuden tekijöitä on mukana tukemassa Kirjasta korvaus -kampanjaa. Kaikkiin kampanjassa mukana oleviin kirjallisuuden tekijöihin voit tutustua Tekijät-sivulla.
Kampanjan tukijat löydät tämän sivun alalaidasta.
”Lukemisen tavat muuttuvat nopeasti, ja kirjailijan pitää edelleen kyetä elämään työllään. Digiaineistosta kuuluu maksaa kirjailijalle yhtä lailla kuin painetuistakin kirjoista. Systeemissä on vikaa, jos se ei huomaa maailman muuttumista.” –Tiina Raevaara, kirjailija
Lisätiedot & haastattelupyynnöt
Amanda Stavén
Viestintäsuunnittelija
+358 50 468 6405